Tapasin taannoin henkilön, jonka piti perustaa firma kaverin kanssa, mutta kaveri katosi ja firma jäi perustamatta.
Sen jälkeen hän oli muutaman vuoden osa-aikaisesti palkkatöissä, miettien samalla yritysideoitaan.
Hän lähtikin uusien tuttujen kanssa useampaan eri firmaan osakkaaksi vuosien varrella, mutta näistä yrityksistä ei oikein tullut mitään. Yhdestä hän pystyi nostamaan pientä palkkaa vuoden verran.
Mutta koska palkkataso yrityksestä oli reilun tonnin tasoa, eikä tulevaisuus näyttänyt erityisen valoisalta, ei hän nähnyt mielekkääksi jatkaa siinä, koska hänen oli mahdollista tehdä tavallista palkkatyötä 3000 €/kk palkalla.
Oli myös iso riski sille, että yhtiö olisi vaatinut investointeja. Esimerkiksi työntekijän palkkaaminen jännitti, koska myynnin saaminen oli epävarmaa.
Ja kun hän oli samaan aikaan osakkaana useammassa yhtiössä, jakaantui hänen työaika näiden yritysten kesken. Fokus ei ollut selkeästi missään tietyssä yhtiössä.
Aina ei siis kannata lähteä yrittämään, vaikka idea kuulostaisi hyvältä, tai muut yrittäjät pärjäävät samalla alalla.
Yrittäjä kantaa valtavasti vastuuta ja riskiä, ja menestyminen on epävarmaa. Noin puolet uusista yrityksistä on lopettanut viiden vuoden sisällä.
Tärkeimmät syyt ovat:
- Kannattavuusongelmat
- Rahoituksen puute
- Kysynnän tai kilpailuedun puuttuminen
- Huono johtaminen tai suunnittelu
Yrittäjyydestä maalataan helposti glamourinen ja seksikäs kuva (varsinkin amerikkalaisessa kontekstissa). Yrittäjä saa vapaasti määrätä työaikansa ja työpaikkansa. Hän saa vapaasti päättää paljonko ja kenen kanssa tekee töitä.
Nämä ovat kaikki totta, mutta jätätkö vastaamatta asiakkaalle kun hän soittaa kesken perheillallisen? Tai kun jokin ongelma ilmenee juuri silloin kun olet vatsataudissa. Hoidatko asian vai riskeeraatko asiakkuuden menettämisen?
En silloin osannut neuvoa häntä, mutta jos hän tänään tulisi kysymään neuvoa, sanoisin suoraan, että aina ei ole pakko yrittää.
On täysin ok tehdä rehellinen kahdeksan tunnin työpäivä, laittaa kone kiinni ja viettää loppupäivä perheen kesken.
Riskikorjattuna yrittäjyys ei ole niin hohdokasta kuin miltä päällisin puolin voisi kuvitella.
Ja jos arvostaa työn vapautta korkealle, voi siitä keskustella työnantajan kanssa. Kaikissa töissä ei toki ole mahdollista tehdä etätöitä ja työnantajan pitää miettiä kokonaisuutta. Mutta ainakin asiasta voi koittaa neuvotella.
Jos asiaa miettii rahan näkökulmasta, tienaa palkkatyössä käyvä huomattavasti enemmän useamman vuoden ajan.
Kuvitellaan esimerkin vuoksi, että kaverin yritys olisi lähtenyt maltilliseen kasvuun ja hän olisi voinut nostaa omaa palkkaansa 1000 eurosta 2000 euroon. Hän tienaisi yhä tonnin kuussa vähemmän kuin tavallisessa palkkatyössä.
Kuinka kauan yrittäjältä kestää, että tulotaso nousisi yli tavallisen palkkatyön kompensaation? Voi olla, että puhutaan useista vuosista. Tai jopa vuosikymmenistä, mikäli palkkatyöntekijä sijoittaa erotuksen fiksusti joka kuukausi. Tällöin tähän ansiotason kannattavuuslaskentaan pitää ottaa huomioon myös sijoitusten tuotot.
Ja tulotasonhan pitäisi olla merkittävästi palkkatyötä korkeampi, koska yrittäjä kantaa valtavia riskejä.
Olenkin sanonut, että yrittäjäksi ”kannattaa” lähteä vasta kun on kerännyt kunnolla kokemusta työelämästä. Tällöin on enemmän osaamista rakentaa omaa firmaa sekä taloudellista puskuria kestää alempaa tulotasoa pidempään.
Tottakai jos on uniikki idea, johon vahvasti uskoo, se kannattaa koeponnistaa.
Mutta aina ei ole pakko yrittää, vaan voi hyvillä mielin olla palkkatöissä ja antaa muiden kantaa riskit ja murheet.
