Nyt kun kesälomat ovat käsillä ja joku saattaa laiturin nokassa miettiä työpaikan vaihtamista, ajattelin kirjoittaa vinkkejä työnhakijalle. Asuntopehtoori työllistää nykyään jo noin 70 työntekijää, eli meillä alkaa olla jonkin verran kokemusta rekrytoinnista.
Minun opiskeluaikana suositeltiin kaikenlaisia kikkoja:
- tulosta hakemus eriväriselle paperille (kyllä, hakemus ja CV tulostettiin paperille)
- soita rekrytoijalle hakemuksen lähettämisen jälkeen
- soita rekrytoijalle haastattelun jälkeen
- mieti etukäteen kysymyksiä
Näiden kikkojen idea oli, että hakija jäisi rekrytoijaan mieleen erottumalla muista hakijoista. ”Ai niin se oli se keltaisen hakemuksen lähettänyt” tai ”se soitti heti hakemuksen lähettämisen jälkeen, taitaa haluta paikkaa tosi paljon”.
Mutta ainakaan minulle rekrytoijana ei ole oikein mitään hyötyä, jos hakija soittaa heti hakemuksen lähettämisen jälkeen. Sen huomaa heti jos tarkoitus on vain soittaa soittamisen takia, ilman varsinaista asiaa.
Sinällään nämä varmaan ajavat asiansa, eli jäävät rekrytoijan mieleen, mutta onko sillä merkitystä palkkaamisen suhteen? Enpä usko. Tai ehkä jos haetaan positioon, jossa luovuudesta on erityisesti hyötyä. Mutta tällöinkin kannattaa keksiä jotain uutta.
Kikkojen sijaan hakijana kannattaa ensinnä panostaa omaan osaamiseen. Eli tee pitkään työtä samassa firmassa, kerää kokemusta ja tuota työnantajalle lisäarvoa, jolloin urakehitys on nouseva.
Se mitä työnantajat eivät halua, on työntekijä, joka vaihtaa työpaikkaa vuoden välein. Vaikka olisi kuinka pätevä tyyppi, menee perehdytykseen ja töiden oppimiseen väkisinkin kuukausia. Jos työntekijä vaihtaa paikkaa heti kun on saanut hommansa haltuun, joutuu työnantaja aloittamaan rekrytointi- ja perehdytysprosessinsa alusta. Paikasta toiseen hyppelevä laskee siis omaa markkina-arvoaan työmarkkinoilla.
Kun työhistoria on kunnossa, kannattaa työnhakuvaiheessa tuoda se selkeästi esiin työnantajalle. Pidä mielessä haettavan työpaikan ja yrityksen konteksti, ja kerro CV:ssä sekä haastattelussa mitä olet aiemmin tehnyt ja miten ne hyödyttävät tulevaa työnantajaasi.
Kyse ei ole minkäänlaisesta raadollisesti tinderöinnistä, jossa yritetään esittää kiiltokuvaa, vaan parasta on kun molemmat osapuolet kertovat suoraan mistä on kyse. Yritys kertoo mitä työtehtävässä pitää saada aikaan, ja minkälainen yritys on nyt ja tulevaisuudessa. Ja työnhakija kertoo mitä hän tuo pöytään nyt ja tulevaisuudessa.
On yleistä, että molemmat osapuolet yrittävät kaunistella kauneusvirheitään ja antaa itsestään paremman kuvan kuin todellisuudessa ovat. Työnantajan puolella on yleensä enemmän kokemusta ja he osaavat paremmin nähdä valkoisten valheiden läpi. Sen sijaan työnhakija saattaa olla kokematon eikä hoksaa työnantajan katteettomia lupauksia.
Varsinkin nuorten, mutta miksei myös kokeneempien työnhakijoiden kannattaisikin tehdä etukäteen pieni selvitys työnantajasta. Googlaa firman nimi ja katso minkälaista palautetta löytyy netistä. Katso myös yrityksen liikevaihdon ja tuloksen kehitys Finderista tai Asiakastiedosta. Ymmärrä liikevaihdon ja tuloksen ero. Firma saattaa juhlia miljoonaliikevaihtoa, mutta jos tulos on pahasti miinuksella, on tulevaisuudessa kysymysmerkkejä. Tiedosta siis riski, joka sisältyy tällaiseen työpaikkaan.
Tai miten yrityksen johto viestii julkisuudessa? Esittääkö se lupauksia, joille ei löydy katetta? Yritys saattaa olla epätoivoinen, mutta viestii ulospäin kaiken olevan hyvin. Tällaista ei ole helppo kokemattoman työnhakijan huomata, mutta kysy työhaastattelussa yrityksen tulevaisuuden näkymiä ja vähän perusteluja niille. Ikävä tilanne olisi vaihtaa vakavaraisesta yrityksestä mediaseksikkääseen yritykseen, joka on konkurssissa parin vuoden päästä.
Työnantajia on myös moneen eri lähtöön. Jos menet töihin juuri perustettuun yritykseen toiseksi tai kolmanneksi työntekijäksi, on riski työpaikasta paljon suurempi kuin jos menet pörssiyhtiöön. Tai jos menet kaupungille töihin, on työntekotahti yksityistä sektoria hitaampi ja uraansa panostava saattaa tylsistyä.
En osaa tarkemmin sanoa minkälaisia asioita kunnallinen työnantaja arvostaa, siksi puhun lähinnä yksityisistä työnantajista. Mutta voisi olettaa, että myös kunnalliselle puolelle pätee sama logiikka: halutaan hyviä ja sitoutuneita tyyppejä. Hyvän tyypin määritelmä riippuu jonkin verran haettavasta positiosta.
Muista kuitenkin, että työnhakijan kannalta parhaan menestyksen työhaastattelussa takaa se, mitä tapahtuu työsuhteiden aikana. Ei se, mitä tapahtuu työhaastattelun aikana.
